2. tunti: Kliininen psykologia

Tunnin sisältö:

• Mitä on (kliininen) psykologia?
• Kuinka psykologia eroaa psykiatriasta ja hoitotieteestä?
• Kuinka psykologinen arviointi tehdään?
• (Kuinka psykoterapia toimii?)

Eri tahojen tulee toimia yhteistyössä potilaan hoidossa parhaimman tuloksen saavuttamiseksi

Tunnin aluksi pelasimme Pako Hesperiasta -peliä. Lautana on maailmankartta, jossa oli etenemisreitteinä Afrikantähdestä tuttuja palluroita. Jakauduimme ryhmiin ja kukin ryhmä edusti skitsofreenikkoa joka yritti paeta hesperiasta mahdollisimman kauas. Saimme tunnin aluksi 45 minuuttia aikaa etsiä vastauksia 1- ja 5-pisteen kysymyksiin. Kysymyksiin oikein vastaamalla edettiin pelilaudalla.

Ideana oli omatoimisesti tutustua aiheeseen ja sen osa-alueisiin. Pelin aikana käytiin keskustelua vastauksista ja täydennettiin yhdessä toisten ryhmien vastauksia.

Kliininen psykologia on psykologian sovellusalue, joka tutkii ihmismielen häiriöiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, kehittää niille hoitomenetelmiä ja soveltaa niitä käytäntöön. Varsinkin mielenterveystyön alueella kliininen psykologia on edelleen tiiviisti kytköksissä psykiatrian ja neurologian tieteenalojen kanssa. (Toivio & Nordling, 2013)

Termi kliininen tulee kreikan sanasta kline, vuode. Kliininen tarkoittaakin vuoteen vierellä tapahtuvaa hoitotyötä. Psykologia taas muodostuu sanoista psykhe, mieli ja logos, oppi. Eli suomennettuna kliininen psykologia on oppia siitä, mikä saa mielen sairastumaan niin, että ihminen päätyy vuoteen omaksi. (Toivio & Nordling, 2013)

Kliinisen psykologian voi ymmärtää tieteenalana, joka tutkii sekä pyrkii ymmärtämään ja selittämään ihmisen mielen häiriintymiseen tai sairastumiseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti. Samalla se pyrkii tutkimaan psyykkisten häiriöiden syitä ja kehittämään hoitoon ja tutkimukseen soveltuvia menetelmiä. (Toivio & Nordling, 2013)

Psykiatria taas on lääketieteen erikoisala, jonka tehtävänä on tutkia, hoitaa ja kuntouttaa mielenterveyden häiriöitä ja -sairauksia. Kliinisen psykologin ja psykiatrin suurin ero on mielenterveyden häiriöiden ja -sairauksien diagnosointi ja lääkehoito, sillä vain psykiatri saa tehdä edellämainittuja. (Toivio & Nordling, 2013)

Kliininen psykologinen arviointi tehdään käyttämällä monenlaisia eri metodeja, jotka valitaan potilaan mukaan. Tutkimukset voidaan jaotella sen mukaan mitä tehdään ja kuinka laaja se on. (esim. erittäin laaja persoonallisuustutkimus tai psyykkisen työkyvyn arviointi) Tutkimus voidaan myös jaotella siinä käytettyjen tutkimusvälineiden ta menetelmien arviointitarkoituksen mukaan. (esim. älykkyystutkimus, neuropsykologinen tutkimus tai persoonallisuustutkimus) 

Kliinisessä psykologisessa arviossa käytettäviä välineitä on:

• Älykkyys- ja lahjakkuustestit 
• WAIS-III ja WISC-III
• Raven-matriisit (PM)
• Persoonallisuustestit
• Suorat 
• Valmiiksi strukturoituja itsearviointeja tai kyselyjä
• Halpoja, nopeita ja helppoja
• Esim.  MMPI (Minnesota Multiphasic Personality Inventory)
• Puolisuorat
• Tutkittava ei voi vapaasti reagoida tai tuottaa assosiaatioitaan (mielleyhtymä)
• Testi antaa aluksi vihjeen minkälaiseen aiheeseen tai suuntaan tulisi reagoida
• Esim. lauseentäydennystestit
• Saa monipuolisia viitteitä esimerkiksi tutkittavan minäkuvasta, mielialasta, lapsuudesta ja ihmissuhteista 
• Epäsuorat
• Projektiivisia (projektio=persoonallisuuden suojautumiskeino, heijaste)
• Mustetäplätesti (Ro) 
• Kuvakertomustestit
• Mitä kuvassa on ja mitä tapahtuu?
• ORT, TAT ja CAT (lapsille)
• Persoonallisuus- ja piirrostesti WZT
• Käytetään esimerkiksi ammattikoulujen valintakokeissa
• Neuropsykologiset testit
• Kohteena aivojen toiminnan ja käyttäytymisen välinen yhteys
• Esim. MMSE (Mini Mental State Examination)

Mustetäplätesti (Ro)

Daniel Amen ja SPECT (single photon emission computed tomography) 
Daniel Amen on amerikkalainen aikuisten ja lasten psykiatri. Hänen klinikkansa tutkii psykologisia häiriöitä ja sairauksia kuvantamalla niitä. (Lähde: Wikipedia) 

"We’re (psychiatrists) the only field of medicine that doesn’t look at the organ that we treat"
Daniel Amen (Lähde) 

Hän uskoo kuvantamisen parantavan ahdistuksen ja masennuksen, eikä tuntien puhuminen sohvalla. (Lähde) 

Amenin vuonna 2013 pitämä puhe TEDx-tilaisuudessa. Lopussa hän kertoo lähipiiriään koskettaneen tapauksen. 

Xoxo, J & L

Lähteet:

Toivio, T; Nordling, E; 2013, Mielenterveyden psykologia, Porvoo, Edita (s. 16-18, 246, 250-256)

http://www.telegraph.co.uk/news/health/9836429/Dr-Daniel-Amen-interview-the-shrink-who-believes-technology-will-replace-the-couch.html