3. tunti: Kriisipsykologia

"Ihminen tekee hätätilanteessa sitä mitä hän on oppinut" 

Lassi Nurmi, 2006

Avataan yllä olevaa lausetta hieman kertaamalla mikä on kriisi :

Kriisi (kreikan krisis - päätös) on tilanne jossa ihmisen tai organisaation aiemmin opitut selviytymiskeinot eivät välttämättä toimi. Yleisesti kriisi tarkoittaa käännekohtaa,  jossa toimitamme ja valintamme vaikuttavat tulevaisuuteen joko positiivisesti tai negatiivisesti. (Wikipedia, luettu 27.2.2017) 

Kriisityypit:

• Kehityskriisi - Luontaiseen kehitykseen liittyvä kriisi esim. siirtymät elämänkulussa. Kehityskriisiin voi valmistautua ja ne kasvattavat ihmistä henkisesti sekä voivat olla myös hyviä.

• Elämänkriisi - Pitkäkestoisia rasitustilanteita. Elämänkriisi ei osu kaikkien kohdalle, se voi olla esimerkiksi potkut työpaikasta, avioro tai sairaus. 

• Äkillinen kriisi - Äkillinen kriisi syntyy ilman ennakkovaroitusta, niitä ovat esimerkiksi onnettomuudet, tulipalo, vammautuminen tai henkirikos. Siihen liittyvät traumat, joita on ketjuuntunut trauma, I trauma eli yksittäinen trauma ja II trauma eli toistuva trauma. 

Traumaattinen kriisi:
Psyykkinen tilanne, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan, sosiaalista identiteettiään ja turvallisuuttaan tai tyydytysmahdollisuuksiaan.

Traumaattisen kriisiin tunnusmerkit:
Ennustamattomuus - Kriisi tulee aivan yllättäen eikä siihen ole pystytty varautumaan.
Kontrolloimattomuus - Ihminen tuntee ettei pysty hallitsemaan tilannetta omilla voimavaroillaan.
Uhkaa keskeisiä elämänarvoja - Tämä voi tarkoittaa tunnetta, että elämältä putoaisi pohja ja ihminen tiedostuu haavoittuvaisuudestaan.
Muutoksen suuruus - Ihmisen pelko ettei selviä tilanteesta eikä koe hallinnan tunnetta.

Kriisin uhrityypit: 
Primaariuhri - Välitön tai ensisijainen uhri traumaattisessa tapahtumassa on yleensä onnettomuudessa mukana ollut, kuten loukkaantunut (fyysisesti tai psyykkisesti) tai jopa kuollut.

Sekundaariuhri - Välillinen tai toissijainen uhri traumaattisessa tapahtumassa ovat tapahtuman välittömästi kokeneet tai nähneet henkilöt, kuten omaiset, silminnäkijät, ystävät, pelastushenkilöstö tai taloudellisia menetyksiä kokeneet.

Traumaattisessa tilanteessa uhrin aikakäsitys muuttuu ja aika tuntuu hidastuvan. Sekunteja kestävät tilanteet saattavat tuntua kestävän minuutteja ja uhri ehtii tekemään päätöksiä jotka vaikuttavat lopputulokseen.

Psyykkinen ensiapua voi antaa vain kuuntelemalla potilasta ja koskettamalla esimerkiksi olkapäätä, jolloin potilas tuntee saavansa tukea eikä ole yksin asian kanssa. Potilaalle tilannetta ei tule vähätellä vaantodenmukaisesti puhuminen on kannattavaa. Ei tulisi myöskään väittää, että tietää miltä potilaasta tuntuu, jos näin ei kuitenkaan ole. Potilaalle tulee ainatarjota mahdollisuutta päästä käsittelemään kriisin aiheuttamia tunteita ja kokemuksia. On tärkeää antaa uhrille selkeät ohjeet mistä ja miten apua saa.

Traumaattisen kriisin vaiheet:

Shokki > reaktio > käsittely > uudelleen suuntautuminen

- Shokkireaktio voi kestää useista sekunneista vuorokausiin, riippuen täysin ihmisestä. Shokkivaiheessa ihminen ei kykene käsittämään kriisin aiheuttanutta tapahtumaa ja saattaa kieltää sen. Tässä vaiheessa turvallisuuden tunteen tarve on voimakasta eikä ihmiselle välttämättä jää mieleen hänelle kerrotut asiat, sillä hänen tietoisuutensa on hämärtynyt.

- Reaktiovaihe kestää yleensä muutamasta viikosta kuukausiin. Siinä ihmiselle voi ilmetä outoja tuntemuksia esimerkiksi siinä, että hän tuntee menetetyn ihmisen olevan lähellä tai kuulee tämän äänen. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata todellisuuden ja muodostaa siitä käsitystä. Tässä vaiheessa ihminen voi kokea haluavansa puhua tapahtuneesta paljon ja haluu kokea tulla kuulluksi.

- Käsittelyvaihe voi kestää kuukausista vuosiin. Tämän aikana mieli ei enää kiellä tapahtunutta vaan ihminen alkaa uskomaan ja hyväksymään tapahtuman todellisuuden. Käsittelyvaiheessa ihminen voi alkaa pohtimaan muuttunutta identiteettiään, vakaumuksiaan ja uskomuksiaan. 

- Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisistä on yleensä kulunut tässä kohtaan aikaa vuodesta kahteen vuoteen. Kriisin aiheuttama tapahtuma alkaa muuttua osaksi elämää ja identiteettiä. Kun tapahtumat hyväksytään, sopeutuminen uuteen tilanteeseen pääsee alkamaan. Kriisi ei enää hallitse ihmisen tunne- ja ajatusmaailmaa ja se voi tuoda mukanaan uusia voimavaroja. Kriisin jälkeen elämä voi helposti tuntua aiempaa merkityksellisemmältä. 

"Turpa kiinni!"

Jukka Oksanen, 2017

Xoxo, J & L

Lähteet:

http://www.traumaterapiakeskus.com/18

https://www.tukinet.net/aineisto/aineisto_tiedot.tmpl?id=621