7. tunti: Psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeus

 Psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen

• Ihmisoikeudet ja peruslaki takaavat ihmisen yksityisyyden koskemattomuus. Perustuslaki takaa kaikille ihmisille perusoikeudet, joita ovat muun muassa:

- yhdenvertaisuus

- oikeus elämään

- oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

- liikkumisvapaus

• Itsemääräämisoikeus = potilaan oikeus päättää itse omasta elämästään ja itseensä liittyvistä asioista. Itsemääräämisoikeuden perustana on oikeus yhdenvertaiseen sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti eikä sen perusteena saa olla vammaisuus tai sairaus. Mielenterveyspotilas voi käyttää oikeutta määrätä omasta hoidostaan psyykkisen tai somaattisen sairauden kohdalla, edellyttäen kuitenkin, että hän pystyy päätöstä tehdessään järjestäytyneeseen ajatteluun. Mikäli potilas ei tähän kykene päättämään omasta hoidostaan sairauden, kehitysvammaisuuden tai muun syyn takia haetaan suostumusta potilaan lailliselta edustajalta tai lähiomaiselta. (Laine, S., 2013).

• Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen liittyy tahdosta riippumattomaan hoitoon. Hoito perusteina toimivat:

1. mielisairaaksi toteaminen
2. jos todetaan, että ilman hoitoon toimittamista mielisairaus vain pahenisi tai vaarantaisi henkilön terveyden tai turvallisuuden, tai muiden ympäröivien henkilöiden terveyden tai turvallisuuden.
3. jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.

•  Näiden kolmen edellytyksen on täytyttävä samanaikaisesti hoitoon määrättäessä. Mikäli hoidon aikana huomataan, että jokin edellä mainituista kohdista ei enää täyty, on hoito lopetettava välittömästi.

• hoidettava mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan

Miten rajoittaa itsemääräämisoikeutta potilasta kunnioittaen?
- aina hoidolliset perusteet - kun peruste vanhenee, rajoituksesta luovuttava
- vapaaehtoisesti hoidossa olevalle ei pakkokeinoja
- keskustelua, kuuntelun kokemus, tietoa tarpeeksi, perustelu hoidollisin perustein

Tahdonvastaiseen hoitoon toimittaminen:
Tahdonvastaiseen hoitoon toimittamisessa on neljä vaihetta, joissa lääkäri tekee perusteltuja kannanottoja laissa säädettyjen perusteiden täyttämisestä. 

• M I tarkkailulähete - lääkärinlausunto tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta

• Potilaan ottaminen tarkkailuun - potilas otetaan sairaalaan tarkkailuun, kun katsotaan hoitoon määräämisen edellytysten olevan todennäköisesti olemassa.

• M II tarkkailulausunto - päätös henkilön mahdollisesta määräämisestä tahdosta riippumattomaan hoitoon

• M III hoitoon määräämispäätös - ehtojen täytyttyä potilas määrätään hoitoon, hoito saa kestää enintään 3 kuukautta.

Vastentahtoiset menetelmiä:
- tarkkailuun ottaminen
- pakkohoito
- liikkumisen rajoittaminen
- yhteydenpidon rajoittaminen
- omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen
- omaisuuden haltuunotto
- lääkitseminen väkisin
- eristäminen (ei koske vain psykiatriaa!)

Persoonallisuushäiriöisen potilaan kohtaaminen ja hoitotyö:
- termien väärinkäyttö (psyko, narsisti jne.)
- psykiatri on henkilö, joka antaa diagnoosin, tunnistaminen tärkeää
- hoitajan osuus hoidossa keskeinen - häiriöt ovat pitkäkestoisia tai pysyviä
- konfliktit tulee suhteessa toisiin ihmisiin, usein potilas ei tunnista omaa osuuttaan, kokee itsensä kaltoin kohdelluksi ("uhriksi")
- kriisit sekä somaattiset häiriöt voivat muuttaa käyttäytymistä oudoksi toisia kohtaan

Persoonallisuushäiriön taudinkuva:
- eristäytyminen
- huomionhakuisuus
- arvaamattomuus
- outous
- vihamielisyys
- riippuvuus
- pakonomaisuus, kontrolloimattomuus
- kypsymättömyys
- huono empatiakyky
- persoonallisuuden jäykkyys, vaikeudet ihmissuhteissa

Epävakaa persoonallisuus

Epävakaalle persoonallisuudelle on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minä-kuvan tyhjyys ja epävakaus sekä käytöksen impulsiivisuus. Tunteiden säätely voi olla vaikeaa ja se voi johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloisuuteen. Ihmissuhteet voivat vaihdella ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn. Häiriön omaavalle suunnitelmiin sitoutuminen voi olla hankalaa ja todellisuudentaju voi ajoittain hämärtyä. Tämä persoonallisuushäiriö voi johtaa usein pärjäämisen tai sopeutumisen vaikeuksiin, mutta oikeassa ympäristössä häiriön omaavalla oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.

Epävakauden näkyvimmät oireet:

• Acting out: arvaamaton tai dramaaattinen käytös, krooninen tyhjyyden tunne

• Splittaaminen: muiden jakaminen hyviin ja pahoihin, hoitohenkilökunnan saaminen ryhmittymään toisiaan vastaan, vaihtelee tiedostamattaan rooleja saadakseen etua

• Mekastaminen: tunne reaktio pienestäkin pettymyksestä

Hoito:
- hoitona terapiaa ja tarvittaessa lisänä lääkkeitä joidenkin oireiden lievittämiseen
- hoito edellyttää potilaan ja hoitavan henkilön yhteistyössä tehtyä hoitosopimusta, jossa määritellään tarkasti hoidon tavoite, sisältö ja suunniteltu hoitoaika
- työyhteisöltä hoito vaatii kypsyyttä, keskutelua potilaan ongelmista, aikuismaista suhtautumista, potilaan splitin tunnistamista, empatian säästeliästä käyttöä sekä realiteettien edustamista
- hoidon haasteita: lyhyt jänteisyys, huono ahdistuksen sietokyky

Hoidon tavoite: 

- potilaan sisäisen maailman ja tunne-elämän vahvistus ja haltuunotto 
- omien ja muiden persoonallisuuksien eheämpi ja monipuolisempi hahmottaminen
- uusien, rakentavien ja terveiden vuorovaikutustilanteiden oppiminen
- suoran konfrontaation antaminen ei-toivotusta käyttäytymisestä, linjat sovittava!
- väkivaltaa ei hyväksytä!

Tee persoonallisuustesti tästä linkistä painamalla:
https://vastaamo.fi/persoonallisuus/

Xoxo, J & L

Lähteet:
Laine, Susanna. 2013. Tahdosta riippumaton hoito ja itsemääräämisoikeuden rajoittaminen mielenterveyslaissa. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68235/Laine_Susanna.pdf?...1.

Mursu, Netta. 2012. Itsemääräämisoikeus psykiatrisessa laitoshoidossa potilaiden itsensä kuvaamana. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53501/Mursu_Netta.pdf?...1.

Suhonen, Jaana. 2007. Psykiatrisen potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen sairaalahoidon aikana - haastattelututkimus potilaiden kokemuksista. Tampereen yliopisto. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94159/gradu01546.pdf?sequence=1.
http://verneri.net/yleis/itsemaaraamisoikeus