5. tunti: Psykoosisairaudet

Tunnilla jakauduimme ryhmiin ja lähdimme tutustumaan psykoosisairauksiin problem based learning -tekniikalla.

SKITSOFRENIA (F20)

Skitsofrenia on vakava, mutta yleinen psyykkinen sairaus, jota sairastaa noin yksi prosentti ihmisistä. Se yleensä alkaa nuorella aikuisiällä ja sairastumishuippu osuukin noin 25 ikävuoden tietämille. Miehillä skitsofrenia puhkeaa yleensä 3-4 vuotta ennen naisia ja on huonompiennusteisempi. Täydellisesti skitsofreniasta parantuu noin kolme prosenttia sairastuneista ja töissä käy 1,5-7%. 15-22%:lla säilyy hyvä kokonaisvaltainen toimintakyky. Skitsofrenia on yksi vaikeimmista ja haastavimmista mielen sairauksista ja sen diagnosointi vie aikaa. 

Tausta:

Skitsofrenian puhkeaminen on useiden tekijöiden summa.

Sairauden kehittymiseen vaikuttavat perinnöllisyys, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät. Tutkimuksissa on myös saatu viimevuosina näyttöä siitä että sairastuneilla on merkittäviä muutoksia erityisesti aivojen otsa- ja ohimolohkojen toiminnassa. Skitsofrenia häiritsee hermosolujen välistä viestintää. Tämä vaikuttaa kykyyn ajatella selkeästi, tehdä johtopäätöksiä ja erottaa todellisuus mielikuvituksesta.

Perinnöllisyyden osuus ei ole kovin merkittävä. Jos toisella vanhemmalla on sairastettuna skitsofrenia, saattaa noin joka kymmenes lapsi sairastua skitsofreniaan. Mikäli molemmilla vanhemmilla on ollut skitsofrenia, nousee vastaava luku 46%:iin. 

Skitsofreniaa ennakoivia tekijöitä voi olla lapsen eristäytyvä luonteenpiirre, lapsuudenaikaisten motoristen taitojen hidas kehitys tai erilaiset kouluvaikeudet.

Altistavat tekijät

• Haavoittuvuusstressimalli
• Genetiikka 
• Raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiotot 
• Alhainen syntymäpaino, keskosuus 
• Kaupunki ja talvi 
• Äidin stressi 
• Ei toivottu raskaus 
• Masennus 
• Infektio 
• Traumat 
• Varhaisenvuorovaikutuksen häiröt -> kiintymyssuhde, korostunut tunneilmapiiri 
• Kannabis ja päihteet

Psykoosi:

Psyykoosioireita voivat aiheuttaa päihteet ja huumeet,jotkut lääkkeet sekä tietyt sairaudet.

Sairaalle psykoosissssa koetut harhat ja näyt tuntuvat täysin todellisilta, joten hän ei koe itse olevansa sairas. Oireet aiheuttavat levottomuutta, mielialojen vaihtelua, unettomuutta, pelkoa ja keskittymisvaikeuksia. 

Psykoosioireet voivat ilmetä monin eri tavoin, ihminen voi esimerkiksi:

• Kuulla ääniä tai nähdä näkyjä
• Uskoa saavansa TV:n tai radion kautta henkilökohtaisia viestejä
• Kokea henkensä tai ajatuksensa uhatuiksi
• Kärsiä suhteettoman suuresta syyllisyydentunnosta
• Kokea voivansa pystyä mihin vain totuudenvastaisesti

Diagnosointi:

Diagnoosi voidaan tehdä vain seuraamalla sairastuneen oireita ja käyttäytymistä useita viikkoja ja mahdollisuuksien mukaan haastatella potilasta ja tämän omaisia. Diagnoosin saaminen onkin hidasta ja voidaan vahvistaa vasta kun oireet ovat kestäneet kuukauden.

Hebefreeninen skitsofrenia

On yksi skitsofrenian muodoista ja näistä ennusteeltaan huonoin. Varsinkin negatiivisten oireiden nopea eteneminen heikentää ennustetta. Se alkaa yleensä 20 ikävuoden tienoilla. Potilaat saattavat olla jo parin vuoden kuluttua sairastumisesta täysin latistuneita tunteiltaan ja vaikeasti ymmärrettäviä.

Tyypillisiä oireita ovat tunteiden latistuminen, ajatushäiriöt ja sosiaalinen eristäytyminen. Aistiharhat ja harhaluulot ovat monesti lieviä. Varhaisina oireina saattaa esiintyä hypokondrisuutta (luulotauti) ja paranoidisia ajatuksia.

Muita skitsofrenian muotoja:

Katatoninen skitsofrenia - Potilas ajoittain katatonisessa tilassa (=liikkumaton)

Psykoparanoidinen skitsofrenia - Potilaalla harhaluuloja joihin kuuluvat vainoamisharhat ja kuuloharhat

Skitsoaffektiininen häiriö 

Residuaalinen skitsofrenia - Skitsofreeninen jäännöstila

Hoito:

Xoxo, J & L

Lähteet:

Skitsofreniainfo