9. tunti: Päihdehoitotyö, osa 2

Päihderiippuvuus

Pakonomainen tarve saada jotain kemiallista päihdettä. Vaatii aina lääketieteellisen diagnoosin. Sietokyvyn (toleranssi) kasvaessa myös annosmäärät kasvavat. Sairaus etenee ja syvenee ajan myötä eikä sairastunut myönnä itse olevansa sairas. Alkoholisti piilottaa sekä itseltään että muilta alkoholia kotiinsa ja koittaa näin kätkeä ongelmaansa. Päihderiippuvaisuus vaikuttaa ihmisen omaan toimintakykyyn sekä ihmissuhteisiin että ympäristöön. (Lähde: Luentomateriaali)

ALKOHOLI
Alkoholin riskikäyttö VS kohtuukäyttö

Aikuisen keskimääräinen riskiraja vaihtelee. Mitataan esim. kuolleisuuden kasvulla suhteessa täysraittiisiin. (Lähde: Luentomateriaali)

Suositellut annosmäärät, mutta haittoja tulee jo pienemmillä annoksilla (Lähde: Luentomateriaali)

Humalatilan määrä ei ole sama asia kuin promillemäärä. Tähän vaikuttavat mm. tottumus alkoholiin ja ihmisen fysiologia. (Lähde: Luentomateriaalit)

Havainnollistava kuva alkoholiannoksista Alkon sivuilta

Vieroitusoireet:

Krapula
Lieväasteinen alkoholin kertakäytön jälkeinen vieroitus- tai lopetusoire. Tulee muutaman tunnin kuluttua käytön vähentämisen jälkeen.

Delirium tremens
Hengenvaarallinen tila, mihin liittyy voimakkaita aistiharhoja ja ärtyneisyyttä. Muutama päivä runsaan ja pitkäkestoisen käytön lopettamisen jälkeen.

Alkoholin vieroitusoireyhtymä
Hikoilu, syke yli 100/min, käsien vapina, unettomuus, ahdistueisuus, pahoinvointi  ja oksentelu. Liikkeisiin liittyvä motorinen kiihtyneisyys, joskus hetkelliset näkö-, kuulo- tai kosketusharhat tai epileptiset kouristukset. 

(Lähde: Luentomateriaali)

Hoitotyön haasteet:

• Stigma
• Häiriön monipuolisuus

• Komorbidina muita diagnooseja
• Repsahdukset ja lipsahdukset

• Agressiivisuus ja arvaamattomuus 
• Torjunta
• Potilaan puolelta - miten näkyy?
• Henkilökunnan puolelta - miten näkyy?

(Lähde: Luentomateriaalit)

HUUMEET

Hoito 

Huumeongelmaisen hoidossa psykososiaaliset keinot ovat hoidon perusta  Hoidot ovat samat alkoholiongelmaisella ja huumeongelmaisella potilaalla. Yksilöterapian rinnalla tai sijasta voidaan myös käyttää vertais- tai verkostooterapiaa. (Lähde: Käypähoito-suositus)

Psykiatrisen häiriön ja päihdeongelman ennustetta parantaa hyvin toteutettu lääkehoito. Ongelman laajuudesta huolimatta näyttöön perustuvaa tietoa on suhteellisen vähän. (Lähde: Duodecim-lehti(19/2013))  

Kuinka hoidetaan huumeongelmaista?
Kannabis

Kannabistuotteet ovat hamppukasvista valmistettuja keskushermoston kannabinoreseptoreihin vaikuttavia päihteitä. Ne aiheuttat fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta. Vieroitusoireet ovat erityisen vaiketa jos käyttäjä tupakoi tai hänellä on psyykkisiä sairauksia. Vieroitusoireita on muun muassa ärtyneisyys, hermostuneisuus, masennus, unihäiriöt ja tuskatilat.

Riippuvuuteen ei toistaiseksi ole lääkehoitoa, mutta vaikeisiin oireisiin käytetään oireenmukaista lääkehoitoa. 

Hoidon tulosta parantaa todenäköisesti jos kognitiivisen käyttäytymisterapian ja motivoivan hoidon yhteydessä käytetään palkitsemista rahalla tai ostoseteleillä.  

Amfetamiini ja sen johdannaiset
Metamfetamiinia säännöllisesti käyttävistä 86–97 %:lla ilmenee kliinisesti merkittäviä vieroitusoireita käytön loppuessa. Vieroitusoireista tavallisimpia ovat unihäiriöt, depressio, ahdistuneisuus ja aineenhimo.

Amfetamiinista vieroitukseen ei tunneta tehokasta spesifistä lääkehoitoa, mutta mirtatsapiinista ja modafiniilistä (erityislupavalmiste) saattaa olla apua metamfetamiinin vieroitusoireiden hoidossa

Kokaiini

Vieroitusoireita ovat esimerkiksi masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, ahdistuneisuus ja fyysiset oireet. Oireet kuitenkin helpottavat usein jo ilman hoitoakin, eikä tutkimuksissa ole saatu vaikuttavia tuloksia lääkehoidolla. Tarvittaessa oireita kuitenkin hoidetaan oireenmukaisella lääkehoidolla.

Opioidit (esim. heroiini, buprenorfiini)

Kaikkia opioideja kohtaan kasvaa nopeasti lisääntynyt (10-100 -kertainen) sietokyky. 

Riippuvuus tulee ensin mielihyvää lisäävään ja vahvistavaan vaikutukseen ja lopulta käyttö muuttuu vieroitusoireiden ehkäisemiseen.

Hoitona opiodiriippuvuuteen käytetään vieroitushoitoa, opioidikorvaushoitoa sekä oireenmukaista lääkehoitoa. Käyttäjän historian (mitä ainetta, paljonko ja milloin viimeksi) mukaan valitaan käytettävä vieroitus- ja korvausaine. 

Hallusinogeenit (esim. LSD)
Hallusinogeeneihin kuuluu kasvien osista valmistetut tai synteettiset aineet. Aineet eivät aihgeuta fyysistä riippuvuutta joten vieroitusoireet ovat niukkoja. Hoito on yleishoitoa. Psyykkisiä vieroitusoireita (levottomuus, pelko, väsymys yms.) hoidetaan bentsodiatsepaaneilla ja tarvittaessa pieniannosneuroleptineillä.
(Lähde: Käypähoito-suositus)

Luennon loppupuolella saimme kaksi entistä narkomaania kertomaan meille Nimettömien Narkomaanien toiminnasta ja siitä kuinka he olivat kokeneet sen auttaneen heitä pääsemään kuiville.

Nimettömät Narkomaanit (NA) on vuonna 1953, Los Angelesissa perustettu maailmanlaajuinen järjestö. Omin sanoin he kuvaavat toimintaansa seuraavasti:

"NA on hyötyä tavoittelematon miesten ja naisten toveriseura niille, joille huumeista on muodostunut ensisijainen ongelma. Olemme toipuvia addikteja ja kokoonnumme säännöllisesti auttaaksemme toisiamme pysymään puhtaana."

NA ei  keskity yhteen tiettyyn huumeeseen eikä tee eroa huumeiden ja alkoholin välille. Heillä ei ole kytköksiä muihin järjestöihin tai tahoihin. He eivät ole uskonto tai siihen rinnastettava organisaatio eivätkä he ota vastaan minkäänlaisia avustuksia ulkoisilta tahoilta. Vaikka NA ei ole uskonnollinen järjestö, he eivät sulje uskontoa ja kirkkoa ulkopuolelle. Jokaisessa kokouksessa luetaan tyyneysrukous:

"Tyyneysrukous - Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan." 

NA:n jäsenille tehdyssä kansainvälisessä kyselyssä kartoitettiin jäsenten narkoottisten aineiden kirjoa
(Lähde: Kansainvälinen jäsenkysely, pdf) 

Xoxo, J & L

Lähteet:
Duodecim-lehti(19/2013)
Irti Huumeista ry, luettu 13.3.2017
Luentomateriaalit
NA:n kansainvälinen jäsenkysely, pdf
Nimettömät Narkomaanit -kotisivu, luettu 13.3.2017
Käypähoito, luettu 13.3.2017