8. tunti: Auttajan auttaminen

Auttajien auttaminen
Traumaattinen stressi (kriittisen tilanteen stressi) on stressireaktio, jonka aiheuttaa ihmisen altistuminen jätkyttävälle tapahtumalle. Onnettomuustilanteissa työskentelevät auttajat (sairaankujetushenkilöt, palomiehet, poliisit sekä lääkärit ja hoitohenkilöstö) altistuvat primaaristi traumaattiselle stressille. Sekundaarisesti altistuvat ns. toisen vaiheen auttajat eli kriisiryhmien työntekijät, sosiaali- ja mielenterveystyöntekijät. Traumaattiselle stressille voivat altistua myös monien muiden alojen työntekijät.

Traumaattinen stressi voi näkyä työntekijän suurena vahvuutena, mutta se voi myös aiheuttaa negatiivisia ilmiöitä. Lyhyellä aikavälillä tullut stressireaktio saa seuraansa esimerkiksi työsuoritusten huononemista, persoonallisuuden muuttumista, ahdistuneisuutta, riitaisuutta, surureaktio, masentuneisuutta ja itsetuhoisia ajtuksia. (Lähde: Traumaterapiakeskus, luettu 16.3.2017)

Myötätuntostressi ja myötäuupumus
Auttajien ollessa empatiakykyisiä ihmisiä, voivat myös he traumatisoitua. Myötätuntostressi ja myötäuupumus ("Välittämisen hinta") on luonollinen seuraus, käyttäytyminen ja tunnetila, joka johtuu tietoon tulleesta traumaattisesta tapahtumasta ja sen yksityiskohdista. Trauman kokenut voi olla itselle läheinen. Kyseessä on stressi, joka seuraa kärsivän ihmisen auttamisesta tai auttamisen halusta. (Lähde: Traumaterapiakeskus, luettu 16.3.2017)

Sijaistraumatisoituminen
Erityisesti pitkissä  työntekijä-, asiakas- ja potilassuhteissa syntyvä ilmiö. Voi vaikuttaa työntekijään laajasti, muuttaen kielteisesti hänen minäänsä. Identiteetti, maailmankäsitys ja henkisyys/hengellisyys voivat muuttua. Se voi myös heikentää yksilön tunteiden kestokykyä, minuuden tunteen säilyttämiskykyä ja kykyä säilyttää sisäinen yhteys toisiin. Sijaistraumatisoituminen voi myös heikentää egoresursseja ja muuttaa snesorisen muistin toimintaa. (Lähde: Traumaterapiakeskus, luettu 16.3.2017)

Miten välttyä trauman vaikutuksilta?
Auttamistyössä välttämätöntä omaa empatiaa ja sen käyttöä voi oppia hallitsemaan tietoisesti. Auttamistyössä on huomioitava tietoisesti oma tilanne ja omat tarpeet, mikä rajaa sitä, millaisella empatia-asteella voi auttaa ja toisaalta siten suojautua sijaistraumatisoitumisriskiltä. (Lähde: Arja Linqvist, Sijaistraumatisoitumisen ehkäisystä pähkinänkuoressa, pdf)

Trauman jättäessä jäljet
Myötätuntouupumuksen hoidossa pätevät samat periaatteet kuin PTSD:nkin (Post Traumatic Stress Disorder, trauman jälkeinen stressioireyhtymä) hoidossa. Tärkeintä on tilanteen ennakointi, varhainen havaitseminen ja asianmukainen palaute. Kyseessä on normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen.

Myötätuntouupumus on mahdollista hoitaa työterveyshuollossa ja niin olisi hyväkin, koska nopea asioihin puuttuminen parantaa hoitotulosta ja ennen kaikkea vähentää kärsimystä. Hoitokeinot ovat melko yksinkertaisia. Ja ne toimivat myös omalla kohdalla.
(Lähde: Myötätuntouupumus - auttajantyön työperäinen riski)

Myötätuntouupumus (compassion fatigue) on käsite, jonka amerikkalainen Charles R. Figley kehitti kuvaamaan auttajantyössä ilmenevää sekundaarista posttraumaattista stressireaktiota.

Xoxo, J & L

Lähteet:

Traumaterapiakeskus

Arja Linqvist, Sijaistraumatisoitumisen ehkäisystä pähkinänkuoressa, pdf

Myötätuntouupumus - auttajantyön työperäinen riski